Uutiset

Isännöitsijä Pekka Cavén (kuvassa toinen ylärivi vasemmalla) syntyi Jokioisilla 1876. Tampereelle hän muutti 1901 ja aloitteli Sateenvarjo- ja keppitehtaan isännöitsijänä. Täältä hän siirtyi Epilään Suomen Perunanjalostustehtaan isännöisijäksi ja toimi samalla tehtaan perustajana. Perunanjalostus tehtaasta Cavén siirtyi Akkunaverho- ja Paitatehdas Oy:n isännöitsijäksi ja toimeenpanevaksi johtajaksi Eljanderin niemeen Näsijärven rantaan. Caven valittiin vuonna 1923 Tampereen kaupunginvaltuustoon. Kuvassa … Lue lisää

Tammerfors Aftonbladet uutisoi maaliskuussa vuonna 1937 uuden suojeluskunnan perustamiskokouksesta. Sahanterä Oy:n juhlasalissa pidetyssä kokouksessa Epilässä todettiin, että uuden suojeluskunnan nimeksi tulee Harjun suojeluskunta. Mukaan liitettiin myös Lielahden alue. Paikallisjohtajaksi valittiin Tauno Tuurna, piiripäällikkönä toimi Pajari. Vuonna 1939 Väritehdas D. Winter & Co lahjoitti Harjun suojeluskunnalle 15,000 markkaa sekä liikkeen toimitusjohtaja konsuli Khury 15,000 markkaa. Thuneberg … Lue lisää

Totinen mies kuvissa on Otto Albert Thuneberg. Mutta millainen mies oli Thuneberg ja miten hän liittyi Epilään? Kunnallisneuvos Otto Albert Thuneberg (1865 – 1941) syntyi Pirkkalassa (Epilässä) ja tuli ylioppilaaksi 1887. Vuonna 1889 hän suoritti kameraalitutkinnon ja sai vuonna 1919 kunnallisneuvoksen arvonimen. Thuneberg oli Pirkkalan tuomiokunnan edustaja talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1904 – 1905. Vuoden 1916 vaaleissa … Lue lisää

Suomen Perunajalostustehdas Osakeyhtiö perustettiin 1909 Epilän asemalle. Osakepääoma oli alussa 40,000 mk. Uusi teollisuudenala näytti alussa lupaavalta, mutta ongelmaksi muodostui raaka-aineen puute. Perunaa viljeltiin vuonna 1909 suhteellisesti vähän Suomessa. Perunanjalostustehtaan yhteyteen rakennettiin myös myllylaitos, joka sai sähkövoimansa Nokian sähkölaitokselta. Perunajauhoja ei valmistettu Suomessa suurissa määrin ja näitä tuotiin ulkomailta. Tehdas pystyi alkuvaiheessa valmistamaan 6000 kg … Lue lisää

Epilän Esa järjesti Harjun 50km hiihtokilpailua 1930-40 luvuilla. Hiihdettävä rata oli 16,5km pitkä ja tämä hiihdettiin kolme kertaa. Kilpailulatu alkoi Epilän saunalta ja kapusi Epilän harjun reunoja Teivaalan puolelle. Täältä matka jatkui Lamminpään kylään harjuja myötäillen maaliin Mahlbokkoon. Voittajaksi ensimmäisessä hiihdossa tuli Vilppulan suurhiihtäjä Antti Huhtinen ajalla 3.23.51. Vuonna 1939 hiihdon voitti kuvan Tampereen hiihtoseuran … Lue lisää